Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät
Minua ja ratkaisuani lähteä sukupuolen korjausprosessiin on monesti tuomittu käyttämällä
Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun jaetta 27.
”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”
Tämä on ainoa Raamatun jae, jota on käytetty tähän tarkoitukseen. Johtunee siitä, ettei Raamatusta löydy muuta juuri tähän tarkoitukseen päällisin puolin sopivaa paikkaa. Raamatun tulkintaa varten on luotu periaatteita, joita mm. minun käymässäni Iso Kirja -opistossa opetetaan. Otetaanpa käyttöön raamatuntulkinnan eli hermeneutiikan periaatteita ja tutkitaan tätä lausetta niiden valossa.
Raamatussa on monenlaisia kirjallisuudenlajeja. On historiankirjoitusta, runollista kirjallisuutta ja opillista kirjallisuutta. Nämä lajit tulee tulkita omasta tyylilajistaan lähtien. Siksi esimerkiksi Korkeaveisun säkeitä ei pidä pitää erotiikan oppitunteina eikä Valitusvirsiä esimerkiksi uskovan asenteesta. Ne ovat joidenkin ihmisten tunnereaktioita ja joissakin tilanteissa luotu runoiksi ihmisten nautittavaksi. Opiksi niistä voi ottaa tunneilmaisussa, mutta ei käskyinä ja elämänohjeena.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan kirjaisuudenlaji on historiankirjoitus. Sillä ei siis ole tavoitetta opettaa opillisia asioita vaan kertoa kuinka asiat tapahtuivat. Siksi mikään sen tapahtumista ei voi olla suoraan määriteltävissä normatiiviseksi. Eli se, että Jumala loi ensimmäiset ihmiset mieheksi ja naiseksi, ei tarkoita, että kaikki ihmiset ovat miehiä ja naisia. Luomiskertomusta ei voi pitää lääketieteen, biologian tai astronomian oppikirjana. Se oli vain Jumalan innoittama ihmisen kirjoittama kuvaus siitä, mitä tapahtui. Kirjoittaja käytti runollista tapaa tuoda asiat esiin. Hän puhui taivaankannesta tai puhui hyvin yleisellä tasolla eläimistä, koska hänen tarkoituksensa ei ollut luoda luonnontieteen oppikirjaa. Tämä oli hänelle varmasti paljon helpompaa kuin äärettömän ihmeellisten asioiden tuominen esiin eksaktisti. Tätä ilmaisutapaa korostaa se, että hän jakoi luomiskertomuksen kahteen osaan. Kyse ei siis ollut täsmällisestä esityksestä, vaan ihanasta runollisesta kuvasta siitä, kuinka Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Opettajani korosti aina, että konteksti on tulkinnan kuningas. Asiayhteys siis määrittää lauseen tulkinnan. Ottamalla lauseen pois asiayhteydestä, tuhoaa sen alkuperäisen sanoman. Tutkitaan siis, mikä on asiayhteys. Lause on osa luomiskertomusta. Mikään ei viittaa siihen, että Jumala olisi luonut eläinkuntia ja ihmiskunnan. Jumala loi yksilöitä, joista myöhemmin polveutui suuria ihmis- ja eläinmääriä. Kyse on siis kahdesta ihmisestä, jotka hän nimitti mieheksi ja naiseksi samoin, kuin aiemmin oli nimennyt maan ja meren. Samalla tavalla, kuin kirjoitusten tarkoitus ei ollut väittää, että maapallo olisi vain maata ja merta, ei niiden tarkoitus ole opettaa, että ihmisiä on pelkästään miehiä ja naisia eikä varsinkaan, että transsukupuolisuutta ei ole olemassa tai se on jotenkin pahaa.
Raamatuntulkinnassa on tärkeä erottaa, mikä on keskeistä ja mikä on kehällistä. Tässä kohdassa kristikunnassa on monesti menty metsään. On kiivailtu sapatin, kastetavan tai vaikkapa ehtoolliskäytännön puolesta. Pahaksi tilanne meni esimerkiksi uskonpuhdistuksen aikaan, kun uskonpuhdistajat siunasivat ihmisten aikeet tappaa kaikki uskovien kasteelle menneet. Ehdottomasti Raamatun tärkein sanoma on Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan ja ihmisen rakkaus toisiinsa. Jos joku raamatuntulkinta kehällisistä asioista estää keskeisten toteutumisen, se pitää koetella ja paljastaa. Siis jos se, että pidät transihmisyyttä raamatunvastaisena, estää sinua rakastamasta transihmisyyttä, tulkinta pitää katsoa uudestaan tai hylätä. Jeesuksen tärkein rukous oli, että rakastaisimme toisiamme. Pidetään tämä tavoitteenamme.
Tämän jakeen lisäksi on puhuttu ympäripyöreitä lauseita raamatullisuudesta, kristillisestä opista tai luonnonjärjestyksestä. Nämä kaikki on vailla perusteluita. Tällaisten mutuhenkisten heittojen heittäminen on nykyään muotia. Jopa Yhdysvaltojen presidentti tykkää heitellä perusteettomia valheita. Varsinkin, jos haluaa tuomita jonkun, pitää perusteluiden olla hallussa.
No mistä tällainen väärä tulkinta sitten nousee? Taustalta löytyy ilmiö nimeltä eisegeesi. Tämä tarkoittaa ihmisen taipumusta perustella Raamatulla omia ennakkoluuloja, asenteita pelkoja. Eksegeesissä ihminen haluaa lukea kirjoituksia miettien, että mitä se on alun perin tarkoitti niille joille se oli kirjoitettu. Tämän periaatteen voi soveltaa nykypäivään ja omaan tilanteeseen. Eisegeesissä ihminen saattaa vaikka kokea tässä tapauksessa inhoa transihmisiä kohtaan. Hän ottaa Raamatun ja haluaa perustella sillä ei-toivottua asennettaan. Sitten kun hän löytää paikan, joka päällisin puolin vaikuttaa sopivan tehtävään, hän käyttää sitä oikeuttamaan rakkaudettoman asenteensa ja lyömään transihmistä.
Anna siis Raamatun puhua sinulle. Älä käytä sitä oikeuttamaan asenteitasi.
Rakkaudella Elise.