Ihminen saa jo pienenä jotain, joka on annettu pienokaisen selviytymiseen. Aikuistuminen on siitä toipumista ja sen näivettymistä. Se on ego. Aikuistuessaan ihminen vapautuu egon vallasta ja oppii näkemään ja kuulemaan ilman, että ego häiritsee elämöimisellään. Johtajiksi valitaan usein keskenkasvuisia ihmisiä, joiden ego ei ole vielä kuivettunut. Heidän sisimpänsä huutaa huomiota puoleensa jonka näennäisen vahvuuden palvojat heille antaa. He pääsevät valtakunnan johtaville palleille, joilla he juhlivat omaa erinomaisuuttaan ja heidän kasvamattomuudelle sokeat ihmiset
hurraavat kovaan ääneen. He aloittavat sotia, tuhoavat luontoa ja sortavat muita nostaakseen itsensä korkeammalle valtaistuimelle. Kuitenkin he saavat puoleensa ihailua ja palvontaa. Koska he eivät ole kasvaneet pois egonsa vallasta he eivät tiedä mitään empatiasta. He yrittävät jäljitellä sitä silloin kun se sopii heidän agendaansa tai pelastaa heidät paljastumasta kylmiksi ja koviksi. Nämä lapsoset päättävät loppujen miljardien ihmisten kohtalosta.
Ei tarvitse varmaankaan luetella nimiä.
Comments