Search
  • Elise Oittinen

Kollektiivinen tunneilmapiiri

John Donne sanoi: "Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta." Kuinka tarkkaan hän sanomisellaan kuvasi todellisuutta. Minä haluaisin puhua siitä, kuinka meistä kaikki elämme kollektiivisessa tunneilmastossa, johon me tuomme jatkuvasti oman osuutemme. Me voimme olla osaltamme lisäämässä hyvinvointia ja harmoniaa tai toisaalta ahdistusta ja sekasortoa. Halusimme tai emme, jatkuvasti kannamme osuutemme yhteiseen soppaan jossa uimme. Kollektiivisen pahanolontunteen kantajaksi tulevat aina heikoimmat. Paha olo on kuin ilmapallo, joka paisuu ja räjähtää siitä kohtaa, missä se on heikoin. Räjähdys saa joskus aikaan valtavaa tuhoa: itsemurhia, väkivaltaa, joukkomurhia... Yleensä se kumminkin näkyy sairautena, mielenterveysongelmina ja ahdistuksena. Vahva saattaa jaksaa vaikeassakin tunneilmaston tilanteessa, mutta lopulta hänkin murtuu. Historiassa on paljon esimerkkejä siitä, että diktaattorit lisäävät pahaa oloa, joka kerääntyy ja kansa kärsii. Poikkeuksetta suurimmat kärsijät ovat vähemmistöt, jotka lähtökohtaisesti ovat heikommassa asemassa. Juutalaisia, romaneja, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä sekä uskonnollisia vähemmistöjä vainotaan tänäkin päivänä. Vaikka valtaapitävät eivät olisi vainojen takana, pahoinvoivat ihmiset tarvitsevat syntipukin ololleen. Näin syntyy rasismia ja muuta sortoa. Usein sortajien heikkous on, että he ovat sairastuneet vahvuuteensa. He halveksivat heikkoutta, ja tämä oikeuttaa sorron heidän mielessään. -95 Nevö forget! Yksittäinen positiivinen kokemus muutti tunneilmapiiriä Suomessa. Viiden pienen kumilaatan meneminen naruhäkkiin sai koko kansan euforiaan. Yhtäkkiä kaikki onnistui ja kaikilla oli hymy huulissa. Tuneilmapiiri oli saanut annoksen vapautunutta iloa ja se vaikutti koko yhteiskuntaan. Tärkeämpi positiivinen voima on yksilöissä, jotka on kohdannut itsensä. He kylvävät ympärilleen rohkaisua ja kannustamista ja heidän persoonansa jo vaikuttaa ympäristön ihmisiin. He ovat saattaneet kokea kovia, mutta ehkä juuri sen takia heillä on rauha ja tasapaino sisällään, jota he levittävät ympärilleen. Ihmisen sydämessä päätetään se, mitä ihminen antaa kollektiiviseen tunneilmastoon. Jos ihminen suhtautuu totuuden mukaisesti ja rehellisesti itseensä, tie on auki positiiviseen vaikuttamiseen. Mitä tämä tarkoittaa? Tällainen ihminen näkee itsensä oikeassa valossa. Hän ei palvo itseään, mutta ei myös väheksy. Hän katselee itseänsä rehellisesti, huomaa kipukohtansa ja kohtaa ne. Hän ei yritä olla muuta – on vaan ja lepää omassa identiteetissään. Tällainen rehellinen suhtautuminen itseen vaikuttaa hänen suhtautumiseensa heikkouteen. On vaikea tuomita toista, kun tietää tarkasti, mitä itse on ja on sen kanssa sujut. Omatunto on herännyt ohjaamaan ihmistä. Silloin ei kanna tunneilmastoon haukkumista ja valittamista vaan rauhaa ja rohkaisua. Kyse ei ole siitä, että sulkee silmänsä pahuudelle vaan siitä, että ei anna sille lisää valtaa omasta sisäisestä sekasorrostaan.

3 views
 

©2019-2020by Elise Oittinen. Proudly created with Wix.com Kuvat Elisestä otti Vesa Tyni

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now