Kirjoitin tuossa taannoin kirjan. Sen takia olen ollut täällä blogissani pidempää tuppisuuna. Lapioin siihen sisimpäni nurkista kaiken matkan varrella sinne jääneen. kokemus oli puhdistava. Hämmentävämpää oli sen sijaan se mitä jatkossa seurasi. Tyhjä avoin sydämeni alkoi täyttymään tuoreilla ajatuksilla ja kokemuksilla. Puhtaisiin nurkkiin alkoi kerääntymään ajatuksia, jotka vähän pelottivat uutuudellaan. Otin ne kuitenkin ilolla vastaan. Olinhan jo ennen kirjani kirjoittamista ymmärtänyt, että prosessi tekee tilaa uudelle. Uusien oivalluksien laadusta en kuitenkaan tiennyt. Elämä on sellaista, että täytyy luopua jostain saadakseen jotain uutta. Mielelläni luovuin niistä vanhoista tunkkaisista romuista ja aloin ottamaan vastaan jotain uutta ja raikasta. Olen ruvennut järjestelmään uusia tulokkaita mielekkääseen järjestykseen, jossa voin ne tuoda myös paperille. Ehkä se on alku jollekin, jota varten olen ensimmäisellä kirjallani ja koko elämälläni valmistautunut. Elän siis jännittäviä aikoja!
T: Elise <3

Comments